2016

1h/vrk liikuntaa tuntuu olevan tiukka tavoite. Ei toteutunut viime vuonnakaan. Lopullisesti homma meni munille joulukuun sairastelujen takia. Keväällä oli myös aikas sitkeä tauti joka pakotti liikkumattomuuteen. Mutta 1h/vrk tavoitteesta ei tingitä - ehkä tänä vuonna:-)

Yö rogaa

Aikaisemmassa raapustuksessa puolihuolimattomasti taisin luvata, jos vain hengissä ollaan, jonkinlaista rapsaa Yö rogasta. Täytyyhän ne lupaukset pittää joten tässäpä tätä reporthaasin tynkää.

Kaksi edellistä Yö rogaa olin taivaltanut samasssa taloudessa asuvan naisihmisen kanssa mutta tänä vuonna kämppis ilmoitti että nyt riitti yö rogaaminen mun kanssa. Eli piti löytää jostain pari. Repa oli jo henkisesti valmistautunut villarointitouhuihin mutta sen verran mies on vielä tolkuissaan että ymmärsi vaihtaa tossupuolelle kaverikseni. 

Oli aika selvää että Repan kanssa retkestä ei välttämättä tule pelkkää maiseman katselua vaan henkisesti oli varauduttava tuskan raastoon rinnassa. Nitropurkki ja suuren maailman tyyliin Ventolinet olis varmaan hyvä ottaa mukaan kanssa. Mutta lässytykset sikseen ja eikun itse tapahtumaan.

Pelipaikkana puutarhakaupungin liikuntakeskus joten kotikisoista oli siis kysymys. Sapluuna oli edellisiltä vuosilta tuttu - paukku n. klo 22 ja maaliin aamulla 6 hujakoilla. Sää oli aikas hieno. Lähdössä pakkasta oli n. kymmenisen astetta ja lunta maassa vissiin vajaa kymmenenkunta senttiä.

Karttaläystäkkeiden jako alkoi klo 20 ja sitten alkoi ankara reitinsuunnittelu. Ratametsurille täytyy nostaa lätsää sillä tällä kertaa reitinsuunnittelu aiheutti oikeasti pientä päänvaivaa. Mutta kyllähän siitä jonkinlainen pläni saatiin aikaiseksi. Otettiin vähän semmonen agile lähestymistapa eli suuret suuntaviivat alussa selväksi ja sitten matkan aikana tarkennetaan sopivissa pätkissä. Reittisuunnittelun kulmakiviä oli tieto siitä että Repan autotallissa Nokialla olisi jonkinlaista huoltoa tarjolla, joten semmoinen kiemura kartalle tehtiin että autotalli osuisi matkan varrelle. Suunnittelun lopputuloksena oli pelkoa ja kauhua herättävä länsi Pirkanmaan kierros kolmen kunnan alueella. Järjestäjät olivat olleet kaukaa viisaita ja varanneet myös meille gepsiseurannan. On sitten helpompia hakea veteraanikuntoilijoita jostain Koukkujärven korvesta tai Aipasta&Reipasta jos matka sattuisi jostain syystä katkeamaan.

Sitten lähdettiin. Ikämiehistä kun on kyse niin eka pisutauko pidettiin n. 2 min etenemisen jälkeen. Siitä sitten jokainen pitkän matikan suorittanut voi laskea kuinka monta pisutaukoa 8 tunnin matkalla tulee jos 2 min välein merkkaa. Gepsiseurannasta voi vetää pikakelauksella meidän reitin. Tiiminä siis Madrog JR. Yhteenvetona vois sanoa:

• Lenkki oli jokseenkin sellainen kuin suunniteltiin. Rasti 9D jätettiin väliin ja sen sijaan otettiin 5L ja 7I. Lopussa jouduttiin jättämään muutama rasti väliin kun meinas aika loppua.
• Repan garagessa pidettiin taukoa. Vaihdettiin kuivaa päälle. Konjamiinit puuttui, mutta ehkä se oli parempi niin.
• Repalla pohje vähän kiukutteli. 3 tunnin kohdalla 800 Burana ja sillä selvisi loppuun asti. Lätsää nostan jälleen kerran - pohje krampissa viisi tuntia hölkkää. Jokainen voi kokeilla onko herkkua vai ei.
• Sää oli siis hyvä. Mulla oli juomareppu ja vähän oli alkumatkasta ongelmia letkun jäätymisen kanssa. Mutta kun oppi puhaltaan letkun tyhjäksi niin sittenhän ei ongelmaa ollut. Nestettä kului mulla n. 3 litraa. Evästä en ottanut kuin yhden minilihiksen, yhden Snickerssin ja yhden energiapatukan.
• Mitään isompia kämmejä emme tehneet. Paikallistuntemuksesta oli hyötyä etenkin alun metsäosuuksilla.
• Lopussa tuli kiire ja kun matka alkoi oikeasti vähän painamaan niin mitään maagista loppukiriä emme saaneet aikaiseksi. Myöhästyttiin yli 6 min.
• Kilsoja tuli Garminin mukaan n. 61 ja gepsiseurannan mukaan n. 60. Roheva lenkki siis.
• Mulla ei ollut kramppeja, hiertymiä tms. ollenkaan. Matka tietysti tuntui mutta loppuun asti jaksoi ja pystyi jonkinlaista etäisesti hölkkää muistuttavaa menemään.

Tuloksien mukaan ei oltu ihan viimeisiä. Joukkueiden reitit oli aikas erilaisia verrattuna esim. viime vuoteen jolloin järveä kierrettiin aika saman kaavan mukaan. Ratametsuri siis oli onnistunut ja sai joukon hajoamaan. 

Viime vuonna rouvan kanssa etenimme 49 kilsaa ja tämän vuotiseen matkaan verrattuna se on oikein hyvä suoritus. Jutun juoni on siis pysyä koko ajan liikeessä. Kovaa ei tarvitse mennä mutta tasaisesti eteenpäin niin se riittää.

Semmoin reporthaasi. Mulla ei oo mitään fotoja liimattavaksi tähän mukaaan. Jos jostain semmosia saan niin voin lisäillä joskus jos jaksan...

Liirum laarumia

Suunnistuskausi 2016 alkaa olla melkein paketissa. Tässäpä vähän tiivistystä mitä kesällä on tullut tehtyä.

Kangasala SK kansallinen: Jos kisa on Ponsassa niin yksinkertaisesti ei ole mitään syytä olla niistä kekkereistä pois. Hauska yhteislähtö kisa aikas lämpöisessä kelissa. Kärki meni menojaan mutta itellä ihan OK suoritus.

SM-keskari: Kisailtiin jossain Hämeenlinnan takana. Karsinnassa perusjyräys ja kohtuullisen selkeästi A-finaaliin. Finaalissa muuten hyvää suorittamista mutta sillä helpoimmalla rastilla järkyttävä turoilu. Ei näin...

Grano Games: Pyrinnön perinteiset kisat. Osallistuin perjantain sprinttiin ja lauantain keskarille. Sprintti oli taas sarjassa surullista suorittamista. Ykköselle heti kunnon kiemurat.

Lauantain keskari oli sitten vähän parempaa suunnistusta.

Jukola: Jukolan säästä on varmaan kaikki jo kerrottu joten ei siitä sen enempää. Pääasia eli maasto, radat ja kartta oli kyllä kunnossa jälleen kerran. Tööttäsin kolmatta osuutta jolla mittaa vähän vajaa 14 km eli ikämiehelle ihan roheva matka. Muuten hyvin mutta taas turoilua ns. helpolla rastilla. Joukkueen loppusija tais olla 324.

Tampere-suunnistus: Kesäkuun loppu ja heinäkuu huilattiin. Sitten Tampere-suunnistukseen ja ohjelmassa koko setti: pe sprintti, la pitkä ja su keskari. 

Sprintti oli Harjun koululla ja lähtö oli alhaalta => maaliin pääsyyn vaadittiin Pispalan portaiden konttaaminen. Alku oli ihan kivaa sprinttausta, sitten rykästiin keuhkot harjun rinteille ja sata litraa maitohappoa jysähti reisiin ja pohkeisiin. Ja loppu kontattiin maaliin.

La/su kisakeskuksena oli Teiskon Murikka. Kisakeskus hyvä mutta ympärillä oleva maasto ei nyt ihan parhainta ja kisakeskuksen takia oli kait vähän kompromissejä tehty ratojen kanssa. Ihan kivaa kuitenkin.

Tunturisuunnistus: Oli tällä kertaa Vuontisjärvellä. Kerran olen siellä aikaisemmin ollut joten tiesin että jos Pispalan portaat tuntui pahalta niin ei tuolla yhtään helpommalla pääse. Penkkaa piisaa... Parina oli tuttuun tyyliin Laitamäen Mika. 

Ekan päivän ykkösväli otti luulot pois. Rastiväli oli 7,2 km ja lähtöpaikka oli merenpinnasta 262 m ja eka rasti 745 m. Piikkiväliaika oli meillä 1:13 ja rapiat päälle.

Toka päivä oli sumuinen ja vähän arvelutti kuinka avotunturissa pärjää kun näkyvyyttä ei kauheasti ollut. Onneksi meidän rastit eivät olleet avotunturissa joten ilman suurempia kommelluksia rastit löydettiin. Mutta molemmilla alkoi vähän jalat loppumaan viimeisellä kolmanneksella ja tarvi tulla kieli keskellä suuta jottei koivet kramppaisi.

Radat ei kovinkaan mielenkiintoiset olleet. Vähän rasteja ja aika suoraviivaista suorittamista. Mutta ihan kivaa hommaahan tuo tunturissa möyriminen on. Ens vuonna Kiilopäälle...

I RaN-Rogaining: Nyt ei itse tetsattu vaan järjesteltiin Roga tapahtuma Heinijärven majalta. 3h/6h sarjat ja alueena Heinisuon/Ylisenkallion/Koukkujärven/Pirttisillan/Antilan maastot. Järjestelyt meni ihan hyvin aika pienellä väkimäärällä. Ens kauel jatketaan...

SM-Pitkä: Koovee järjesti SM-pitkät Teiskossa. Karsinnassa ei kauheita paiseita ollut ja A-finaaliin pääsi aika helpolla. Finaalissa oli tukkoista ja päälle pieniä virheitä. Rata ei mun mielestä ollut mitenkään hyvä pitkän matkan rata. Pitkiä reitinvalintavälejä ei juuri ollut ja lopussa oli enemmän keskimatkan kaltaista suunnistusta. No, parhaat varmasti vei mitalit joten pulinat pois...

Sotilaiden SM-kisat: Armeijan virkamiehenä pääsin osallistumaan tämmöisiinkin kekkereihin. Kisat oli Joutsenossa ja Reijo Mattinen oli kyllä rakentanut hienot suunnistusradat. Yksi iso turoilu ja tosi väsynyt olo vkonlopun SM kisojen jälkeen joten kärkeen ei ollut asiaa. Sain kuiteskin oikein SM-mitalin.

Oiskohan tolle kolmoselle voinut mennä jotenkin muuten:-) Kompassia ei taidettu ihan hirveästi vilkuilla...

SM-Sprintti: Oli Vaasassa ja sinnehän piti lähteä oikein yön yli reissulle. Olin viikolla käynyt opettelemassa yösuunnistusta Nokirasteilla ja vetäsin lopussa oikein komeasti turvalleni. Löin rintani johonkin murikkaan ja vaikka se ei kovin kipeältä tuntunut heti tärskyn jälkeen niin parin päivän päästä se oli oikeasti aika h******n kipeä. Juostessa sattui joka askeleella. Siis hyvä lähtökohta lähteä SM-sprinttiin:-) Karsinnassa peli oli selvä - ei mitään mahkua juosta mitenkään kunnolla ja kun emit-leimauskin sattui niin ei tarvinnut miettiä pääseekö a-finaaliin. Jätin sitten finaalin kokonaan väliin.

SM-Yö: Viime vuoden Vierumäen SM-yöstä innostuneena piti lähteä tänäkin vuonna SM-yöhon. Pelipaikkana Vaajakoski. Kisa oli musta hieno, maasto sopi yösuunnistukseen, radat tarjosivat monenlaista tehtävää ja rastipisteet oli mukavan tarkkoja. Muutaman virheen tein, mutta ei mitään ihan megamokaa tullut tehtyä.

SM-Erikoispitkä: Oltiin melkein kotimaastoissa eli Pinsiön teletappimaassa. Maastona siis harjua sekä Sasin tien eteläpuolista normi hämäläistä metsää. Matkaa oli riittävästi eli reilut 18km. Muuten meni ihan OK mutta lopussa, kun kivuttiin harjun jyrkkiä rinteitä, alkoi vähän tossu painamaan. Tuloksena kuiteskin SM-kisojen paras sija tältä kaudelta eli 13.

Erikoispitkä olikin sitten viimoinen suunnistuskisa. Vielä on ohjelmassa Yö-roga Repan kanssa. Roga käydäänkin kotimaastoissa kun kisapaikkana on Ylöjärven Liikuntakeskus. Täytyy pistää raporttia sitten kun toipuu reissusta.

Siinäpä niitä kuulumisia suunnistusrintamalta. Muutenhan mulle ei mitään tapahdu, elämä on tasasta...

Joulun odottelua vaan kaikille. Kattelkaa vaikka Juutuubista Pulkkisen Piispoja niin saatte aikanne kulumaan. 

Hojo hojo

Elämä on aika tasaista. Työt ei paina ja kuntoliikunta on kivaa. Klapihommat on tehty. Aika kuluu pääasiassa kotosalla ja mökillä. Koira tykkää kun ei tartte olla kotona yksin. Juopottelu on käytännössä jäänyt vallan ja ylensyöntiäkään en ole (mielestäni) harrastanut.

Suunnistautumiskisoissa on ollut aikaa ja intoa käydä. Huhtikuun alussa podin aikas rohevan influenssan (se se kait oli) joka veti ruodosta mehut pois aika tehokkaasti. Olin kuiteskin ilmoittautunut sekä Paimioon että Finnspringiin eikä sieltä malttanut olla pois vaikka etenkin Paimioon lähtö tais olla vähän luupäistä hommaa.

Paimiossa oli mukava kisa, maasto oli mukavaa, kartta ja rata hyviä. Mies oli vain puoliksi telakalla ja päälle vielä yksi isompi turoilu niin ei tarvinnut kantaa linnunpönttöä kotiin. Tulokset ja reittihärdelli.

Finnspring oli Pohjassa. Sääennuste ei luvannut ihan priimaa mutta oman suorituksen aikana keli oli ihan mukava. Maasto oli ok, kartta oli ok, rata ei ihmeemmin haasteita tarjonnut. Mies edelleen talviterässä. Turboton diisseli kyllä jaksaa mutta vauhtia ei ole. Sama vaivahan se on ollut viimeset 46-vuotta. Tulokset ja härpätin.

Sitten olikin vuorossa vähän tiukempaa settiä. Repan kanssa lähdimme viettämään Wappua Nastolaan Salpaus Rogainingiin. Mentiin rohkeasti 12h sarjaan. Menomatkalla vedimme kunnon tankkaukset Lahden Scandicissä ja se olikin hyvä veto - lihapullilla ja pekonilla pärjäs aika hyvin. Reitin suunnittelussa lähtökohta oli se että n. 6 km/h olisi realistinen vauhti. Eli n. 72 km tulisi lenkin pituudeksi. Suunnitelma tehtiin ja väliin katsottiin sopivasti oikopaikkoja. Sääennuste oli taas vähän murheellinen ja lähdössä vettä tuli kuin esterin perseestä. Vaatteet kastu heti ja vähän tuli mieleen radiossa soiva korvamato jossa todetaan 'mitähän v****a mulla alkaa huumori loppua'. Siis toi ekan 15 min jälkeen! Ja jäljellä vielä 11:45. Onneksi sade kuitenkin loppui ja vaatteetkin kuivahtivat siten että kylmä ei loppumatkasta enään tullut. Kartta ohessa.

Reittimme oli lopulta L-93-42-31-52-83-101-71-81-54-94-75-51-104-41-84-22-105-74-92-45-103-95-44-23-73-M. Kilsoja tuli 73 km. Kilsojen puolesta meni siis jotakuinkin niinkuin suunniteltiin. Alussa menimme selkeästi ripeämpää tahtia mutta matkan varrella vauhti tasaantui. Välillä oli aika huonokulkuista ja kartasta ei välttämättä pystynyt päättelemään kulkukelpoisuutta mitenkään. Esimerkkinä rasti 105 josta ohessa kisakartan näyte ja samasta alueesta 2014 SM viestin suunnistuskartan malli. Rogakartalla näyttää mukavalta avokalliolta mutta suunnistuskartta paljastaa totuuden:-)

Välillä siis vauhti oli aikas maltillista johtuen kohtuullisen haastavasta maastosta. Myös jotkut rastit olivat melkoisen kinkkisissä paikoissa ja vähän virhettä tuli ihan rastin otossakin. Henkkoht tykkään siitä että rogainingissa rastipisteet ovat selkeitä ja mielellään vielä pois sieltä pahimmasta pusikosta ja risukosta. Lopussa esim. meillä oli tarkoitus napata vielä rasti nro 82 joka kartalla näyttää oravapolku kamalta mutta pimeässä risukossa se ei vaan löytynyt kun aikakin alkoi olemaan kortilla.
Energiaa riitti ihan hyvin - ei mitään notkahdusta sen takia. Mitään isompia taukoja emme pitäneet. Eteneminen suurinpiirtein puoliksi kävellen ja puolet hölkäten. Tosin viimoinen tunti tultiin käytännössä koko ajan hölkkää kun alkoi selvitä että aika menee tiukille.
Loppujen lopuksi kiva ja raskas reissu. Palautuminen sujui yllättävän hyvin. Ei mitään isompaa väsymystä ja fyysiset vauriot rajoittuivat pariin mustaan varpaan kynteen ja pariin rakkoon.

Rogan jälkeen oli vuorossa KyRan Helasuunnistus viimevuoden R1 SM viestin kartalla. Kartta oli hyvä, maasto hyvä ja rata OK. Roga tais painaa vähän vielä jaloissa mutta yllättävänkin hyvin jaksoi. Tulokset.

AM-keskimatka oli Viialassa. Mulla se oli kyllä lähempänä pitkää matkaa. Alun hyväkulkuinen osuus meni ihan hyvin mutta sitten kun siirryttiin huonokulkuisempaan ja peitteisempään metsään niin homma kosahti ihan kunnolla - ja moneen kertaan. 10:lle kunnon pyörimiset - varmaan n. 4 min turoilua. 12:lle piti painaa pöheikössä eikä polulla. 14:lle taas järjettömät kiemurat, yli 5 min urpoilua. Homman kruununa 14-15 välillä 90 astetta väärään suuntaan ja volttilähtö lännestä pellolta - ja taas tuli turpaan. Siinä tuli viiden vuoden pummit kerralla. Tulokset.

Homma jatkuu tänään Ponsan iltakisalla ja vajaan parin viikon päästä SM keskarilla. Ponsaan pitänee lähteä aika nöyränä. SM keskarille valmistaudun juhlimalla tyttäriä jotka päättävät koulunsa. Vanhempi ylioppilaana ja nuorempi peruskoulun päättäneenä. Siis kakun voimalla mennään keskaria...

Kevään kuulumisia

Talvi on melkein mennä hujahtanut ja kohta katsellaan kevään ja kesän rientoja. Talvi on ollut oikein leppoisaa aikaa kun olen kaunistanut työttömyystilastoja omalta osaltani. Aikaa on jäänyt omaan puuhasteluun ja eläminen ja oleminen on ollut aika simppeliä. Lenkillä oon yrittänyt käydä melkein joka päivä. Juopotteluun en ole sortunut enkä kait pahemmin ylensyömiseenkään. Laiskuus ehkä päässyt pari kertaa yllättämään.

Kohokohtia talvesta vois hakea Loppiais Rogainingista ja helmikuun Ylläksen keikasta.

Loppiais Rogaining Harvialassa oli nimensä mukaisesti tammikuun alussa ja pakkanenhan oli oikein kirpeä tapahtumapäivänä. Mittarissa tais olla -26 kutakuinkin koko päivän. Sarjana oli 8h mutta suureksi osaksi pakkasesta johtuen tulimme pois jo kuuden tunnin jälkeen. Homma oli siinä rajoilla onko se enään kivaa saati turvallista. Tällä kertaa tappiot jäivät vain lievästi paleltuneisiin poskipäihin. Tapahtuma sinänsä oli hieno ja hyvin järjestetty joten sen suhteen nurisemista ei ollut. Kilsoja taivalsimme n. 30.

Ylläkselle teimme pikareissun helmikuun alussa. Kokoonpano oli nuorempi tytär + kaveri, rouva ja minä. Neitien kanssa piti yksi päivä käydä laskettelemassa ja täysiä hiihtopäiviä jäi oikeastaan vaan kaksi. Kilsoja sain hinkatuksi hiukan rontti 100. Viimoisena hiihtopäivänä oli vähän viileä kuten kuvasta näkyy. Tai sitten on vaan niin vanha että kehonlämpö ei enään pidä takkia sulana...

Muutoin noilla pitkillä lenkeillä on parasta kun pääsee tankkaamaan

Muutoin hiihtokelithän alkoivat vasta helmikuun puolella. Pirkassa olin järjestelytehtävissä joten Repan kanssa hiihdeltiin sitten oma varjoPirkka seuraavan viikon perjantaina. Ei ollut ihan helpoin reissu, osittain kelin takia (välillä todella nihkeää) ja osittain sen takia että hartiapankissa ei oo tarpeeksi tavaraa. Mitään sippaamista sinänsä ei tullut.

Personal Trainerimme eli koiramme kävi olkapään operaatiossa viime vuoden lopulla joten PT:n lenkityksetkin ovat toistaiseksi jääneet maltillisiksi. Vähitellen pitänee alkaa lisäämään lenkkien pituutta. Olkapää mosahti Tupsuvuoren legendaarisissa maisemissa ja se maasto on nyt meidän PT:n osalta boikotissa....Kuvassa odotellaan röntgeniin pääsyä...

Ja kevään piristykseksi naamakuva. Tyttäret pistivät älypuhelimet hyötykäyttöön ja modasivat papasta lommoposken. Kuinka silloin ennen pärjättiinkään ilman näitä juttuja?

2015

Yhteenvetoa:

Tunteja tuli enemmän kuin viime vuosina. Tupla-Pirkka, rogainingit ym. selittänevät tuntimäärän nousua. Vielä on matkaa tavoitteeseen.

Kisoja 30.  4 juoksukisaa, 5 rogaining kisaa, 1 HiSu-kisa, 1 hiihtokisa, loput suunnistusta.

Ens vuoden tavoitteena ei muuta kuin 1h/vrk liikuntaa. Ens viikolla kerätään tunteja Loppiais Rogainingin merkeissä.

Yörogaa

Mikä mahtaa olla Marraskuisen perjantai/lauantai yön parasta puuhaa? Pikkujoulut, perinteinen baariehtoo, kalsarikännit kotona vai jotain muuta? Yö-rogaining sijoittuu ainakin omissa tilastoissa podiumille. Tällä kertaa pelipaikkana oli Peltolammin koulu ja tarjolla oli 8h öistä taivallusta ja vähintäänkin riittävä määrä rasteja ja kilometrejä. Liikkeellä olimme, voisi jo kait sanoa perinteisesti, rouvan kanssa.

Kuva kertonee enemmän kuin meikäläisen sepustukset joten alla kisakartta ja tetsaamamme reitti - silvuplee . Pyhäjärvi tuli kierrettyä, muutama mäki kiivettyä ja monta uutta paikkaa tuli nähtyä, Kilsoja tuli Garminin mukaan vähän yli 49 ja aikaa meni pari minuuttia vaille 8 tuntia. Ei oltu ekoja muttei viimeisiäkään vaan jotain siltä väliltä.

Kivaa oli niinkuin kuvasta näkyy. Ei isompia henkisiä tai fyysisiä murheita. Kisasta enemmän täällä. Kiitos Kaajalle ja kumppaneille hienosta tapahtumasta.

Lauantaina jaksoin vielä Rasti-Nokian sikasuunnistukseen ja illalla Ylöjärven yrittäjien pippaloiden. Yrittäjien pippaloiden pönötyspuheet olikin vkonlopun ylivoimaisesti rankin osuus...