Pyntsä

42-vuotta piti kertyä vuosia mittariin ennenkuin ymmärsin osallistua Pyynikki-juoksuun. Joskus nuorena miehenähän tuo olisi ollut kiva luukuttaa mutta silloin tuli aikaa vietettyä samoihin aikoihin todennäköisesti jossain eteläisemmässä Suomessa rasteja etsimässä.

Karhu-viestin jälkeen alkoi päässä kyteä ajatus että Pyynikki-juoksun voisi rykäistä ja ei muuta kun ajatuksista tekoihin. Mitään ihmeempää ennakko-odotusta juoksun suhteen ei ollut. Tarkoituksena oli pistää itseään vähän ahtaalle ja tehdä hyvä reeni. Kroppa ei ole mitenkään hyvässä kunnossa. Vanhat selkävaivat vetävät alaselän aikalailla jumiin ja tuntuu että jaloissakaan ei kaikki pelaa ihan niin kuin pitäisi, ihan kuin jotain hermoja vähän puristelisi. Selän suhteen vaimolle jo tilitinkin että nykyään aamujäykkyydellä tarkoitetaan jotain ihan muuta kuin parikymmentä vuotta sitten:-). Eli juoksun suhteen ei mitään odotuksia mutta ihan yllättävän hyvinhän tuo loppujen lopuksi meni. Sää oli mainio ja joukkoa oli varsin mukavasti. Aika oli pikkuisen vajaa 45 (http://tu-38.sporttisaitti.com/pyynikkijuoksu/tulokset/) johon olen ko. reitillä, tällä kropan kunnolla ja tässä vaiheessa kautta ihan tyytyväinen. Juoksun päälle kävimme vielä perheen voimin syöpöttelemässä joten kiva sunnuntai siis. Isoin yllätys oli illalla kun läksin koiruuden kanssa vielä iltalenkille niin tuntui että selkä ei ole oikeastaan yhtään kipeä/jumissa - odotukset juoksun jälkeen olivat todellakin päinvastaiset eli odotin oikein mallikasta jumitusta. Ehkäpä kroppa alkaa tottumaan juoksupuuhiin talven hiihtelyjen jäljiltä.

Tänään siirrytään suunnistusharrastuksen pariin ja kausi starttaa, oikeastaan aika perinteiseen malliin, Kaupin iltarasteilta. Samalla myös firmaliigan startti ja tällä kertaa joukkueena Madrog.

Karhu-viesti

Karhu-viesti tuli hölkkäiltyä lävitse viime viikolla. Odotukset juoksun suhteen eivät olleet mitenkään kovin hyvät kun tuntui että kroppa on kohtuullisen hyvin jumissa Saariselän reissun ja muutaman juoksulenkin jälkeen. Verryttelyssä tuntui vielä ettei juoksemisesta voi tulla mitään mutta kun matkaan pääsi niin yllätävän hyvin kroppa antoi myöten ja meno oli helpompaa kuin mitä odotin. Toki parhaalla tahdollakaan juoksua ei voinut sanoa rennoksi eli homma oli enemmän runnomista mutta ei niin pahasti kuin aavistelin ennen starttia. Kyseessä oli siis toinen osuus, 7.9km ja aika oli 33:01 eli km-vauhti 4:12 johon olen tässä vaiheessa ihan tyytyväinen. Happi kulki kyllä eli sen puolesta eväitä on parempaankin kunhan kroppa saadaan vielä sietämään juoksua.

Sen verran maantiellä juoksusta innostuin että ilmoittauduin Pyynikki-juoksuun. Nyt täytys vielä tehdä töitä että saisin kropasta jumit pois niin tuo voi olla ihan mielenkiintoinen juoksu.

Suunnistuskalenteri alkaa näyttämään siltä että ohjelmassa on Pirkkalan AM-sprintti, Hela-rastit, SM-EP, Pyrinnön kisat ja Jukola. Siitä eteenpäin ei ole mietitty. Iltarastikausi startannee vabbuna Kaupista.

Jäsenkorjailuissa on viimeinen peruskurssin osio meneillään eli perusteet alkavat olla kasassa. Syksyllä jatketaan sitten jatkokurssin merkeissä.

Hengissä ollaan

Vaikka viimeisestä päivityksestä onkin rutkasti aikaa. Viimeaikojen kohokohtia ovat olleet vaimokkeen pirskeet ja Saariselän keikka. Vaimokkeen pirskeet oli oikein mukava häppening, porukkaa oli kivasti ja oli kaikinpuolin oli pirteät pirskeet.

Saariselän keikka pääsiäisenä olikin sitten ihan ensluokkasta kamaa. Ennen reissuunlähtöä räkätauti meinas pukata päälle ja oli aika epävarma olo miten pystyy hiihtelemään. Onneksi tauti pysyi kurissa niin ettei harrastustoiminta häiriintynyt. Torstaina oli ohjelmassa siirtyminen Saariselälle ja pikkuinen iltalenkki. Keli oli oikein mukava ja Vaskoolia silmälläpitäen kaikki oli OK. Perjantaina olikin sitten synttäripäivä ja sen kunniaksi oli ohjelmassa aamupäivällä Vaskoolihiihto ja illalla paikallisessa juottolassa oli Popeda lauteilla. Vaskooli meni oikeastaan paremmin kun aattelin. Räkätaudin takia oli aika epävarma viilis ja ajatus oli että jos alkaa oikein ahdistaa niin jätän kesken. Matkanteko sujui kuitenkin ihan yllättävän hyvin. Sukset toimi vähän vaihtelevasti - välillä tuntui että luisto oli ihan OK kun taas välillä tuntui että eihän eteenpäin pääse olleskaan. Anyway tuloksena oli mielestäni ihan hyvä hiihto ja tarkempaa dataa löytyy täältä. Ilman räkätautia ja vähän paremmalla kalustolla olisi ajasta varmaan saanut raapaistua kivasti pois. Mutta mitäs noista - pääasia oli että oli kiva hiihdellä hieno lenkki hienossa säässä. Ja maalissa homman kruunasi pullo ykköskaljaa:-) Illalla olikin sitten vuorossa Popedaa ja meininkihän oli varsin mallikasta. Viinan kanssa lotraaminenkin jäi niin vähiin että aamulla pääsi tuuppaamaan Kulmakurun lenkin Kakslauttasen ja Laanilan kautta. Sunnuntaina tulikin käytä Rautulammella ja sieltä Taajoksen ja Vellin kautta Kaunispäälle jossa ajatuksena oli kietaista minttukaakaot mutta oli jonoa sen verran että mintut jäi väliin. Maanantaina kävin vielä aamusella pienen lenkin heittämässä ennen kotiin lähtöä. Kilsoja tuli kaikenkaikkiaan n. 175 ja retken päätteeksi oli sellainen fiilis että nyt saa suksimiset vähäksi aikaa riittää. Eli sukset heilautettiin matkan päätteeksi hyllyyn ja nyt siirrrytään juoksupuuhiin.
Ens lauantaina onkin jo vuorossa Karhu-viesti ja ohjelmassa 2. osuus. Kiva lähteä katsomaan miten koipi liikkuu...