Kesäillan kartta

Yleisön pyynnöstä tässä myös kartta. Pahoittelut huonosta laadusta mutta en jaksanut hieroa paremman laadun vuoksi. Nouskin sivuilta löytyy parempilaatuinen kartta. Oma reittimme sinisillä rastiväliviivoilla.

Kesäiltaa rogainingin merkeissä

Vatulan ampuradalla oli kilpailukeskuksena tämän vuotiselle Kesäillan Rogainingille. Viime vuonnahan keskus oli Vatulan hiihtomajalta joten jokseenkin samassa maastossa mentiin tänäkin vuonna.

Viime vuonna menimme vaimoni kanssa 2h sarjan ja tänä vuonna upgreidattiin 3h sarjaan. Viime vuonna 2h oli aika maksimi mitä olisimme pystyneet menemään mutta tänä vuonna tuntui että tuo 3h ei edes tehnyt tiukkaa. Koko ajan edettiin pientä hölkkää, isommat mäet ja suopätkät kävellen. Kilsoja tuli pikaisen mittauksen mukaan n. 19 km joten ihan hyvä lenkki. Pääasiassa mentiin harjua joskin alussa käväistiin pikavisiitillä suon puolella. Vaimolle tarvitsee ihan näin julkisesti nostaa hattua eli kunto on kasvanut viime vuotisesta kohisten.
Kaikenkaikkiaan varsin mukava tapahtuma ilman mitään suurta härdelliä. Ens vuonna uudestaan. Sitä ennen voi reenata vaikkapa Kansun mini rogainingissa syksymmällä.
Dataa löytyy täältä.

Todellista kestävyysurheilua voi sitten seurata täältä. Rankkaa settiä. Omjakonin Outi Sepän kanssa oon joskus talsinut 24h rogainingin ja silloin Outi sanoi että kiva vetää välillä tälläisia pikamatkoja. Normaalimatkat on sitten juuri tuota mitä gepsiseurannassa on tarjolla. Hurjaa hommaa...

Tampere-Suunnistus

Menneenä viikonloppuna ohjelmassa oli Tampere-Suunnistus Teiskon Kapeessa. Olen ko. maastossa tainnut joskus 90-luvulla kisailla ja muistikuvat oli sellaiset että luvassa on tiukkaa suunnistusta ja raskasta maastoa. Mielikuvat osoittautuivat ihan oikeiksi.

Lauantaina aloitettiin pitkällä matkalla. Suoritus oli kohtuullisen hyvä. Virhesarakkeeseen saa laskea 2-3 min virhettä. Reissu oli, yhtä tiepätkää lukuunottamatta, tiukkaa suunnistusta, raskasta alustaa ja kohtuullista mäkeä. Siis hienoa perinteistä suunnistusta. Tossu tuntui painavan mutta tuon tyyppisessä maastossa ei meikäläisen kropalla ja kunnolla vaan lennetä. Poikkeuksena oli oikeastaan lopun rastivälit joille oli jo jonkinlaista uraa tullut, niillä tuntui että alkaa pääsemään jo eteenpäinkin.

Sunnuntaina jatkettiin keskimatkalla. Maasto oli parempikulkuisempaa ja tasaisempaa kuin lauantaina. Kisa meni hyvin lukuunottamatta yhtä rastia jolle tehtiin 'aivot narikassa'-tyylinen 4 min ryssiminen. Taas syynä perinteinen virheeni, kompassia ei katsoa ja samaistetaan väärin ja virhe on valmis. Väliajoista katselin että johtoasemasta tuon ryssimisen aloitin joten siihen asti oli siis tultu ihan hyvin. Lopussa sitten nastari painoi rajusti ja helpoilla polkupätkillä ei päässyt oikein mihinkään. Radasta voisi kommentoida sen verran että rastimäärä oli varsin suuri (19, 4,3 km), itte kattelin kartasta että 4 tai 5 rastia olisi ihan hyvin voinut jättää välistä. Nyt tuli vähän sellainen fiilis että ollaan tekemässä vanhaa kunnon rastinottoharjoitusta.

Mutta kaikenkaikkiaan mukavat kisat ja ennekaikkea hieno suunnistusmaasto. Oma saldo kohtuullisen hyvä mutta parannettavaa edelleen on. Kisainfot täältä.

Seuraava kisa onkin sitten tiistaina Kesäillan Rogaining Vatulassa ja sitten onkin vuorossa tunturisuunnistustusta. Tunturiin olen ilmoittautunut A-sarjaan ja ajatuksena ei ole niinkään kisata vaan tehdä muavat pitkät harjoitukset hienoissa maisemissa...

Ennätystehtailua

Heh, uusimmassa suunnistajassa oli toimituksen taholta kaivettu esiin Valio-Jukolan isoimmat nostot ja pahimmat pudotukset. Yllätys oli se että meikäläinen pääsi piikkipaikalle ja vieläpä nosto puolella. Eli saldona tosiaan oli 642 sijaa mikä siis oli kait tämän vuoden ennätys. Lukua selittänee, ei niinkään oma tykkisuoritus, vaan nostoa ajatellen hyvät lähtösijat eli tarpeeksi kaukaa kärjen perästä ja siten että edessä on massaa runsain mitoin. Itseasiassa matkan aikana ei tuntunut että ihan noin kovaa nostoa ollaan tekemässä eli yllättäen se väki sinne maastoon eri reitinvalinnoille hukkuu. Kaivelin vähän muutamien muiden viime Jukoloiden nostosaldoja ja aika kivoja lukuja sieltäkin löytyi:
- Salpa-Jukola 2011: 532
- Kytäjä-Jukola 2010: 325
- Mikkeli-Jukola 2009: 351
- Tampere-Jukola 2008: 499
- Virkiä-Jukola 2007: 457
- Salo-Jukola 2006: 236

Näissä kaikissa oon juossut toista osuutta ja oma lähtöpaikka on ollut järjestään aika kaukana kärjestä. Mitään ihmeellisen hyviä suorituksia nuo eivät ole olleet vaan oikeastaan kaikille reissuille on mukaan mahtunut virheitä eli tuommoisella aika perusjyräyksellä nuo nostot on tehty.

Viikonloppu vietettiin oikein kivoissa merkeissä Hämeenlinnassa. Ohjelmassa oli oikein mukava suunnistustreeni hienossa maastossa, saunomista, grillausta, syömistä, juomista, Roots-risteily, parit punsit kapakissa, karaoken kuuntelua, tangon taivutusta, youtubesta vanhojen klassikoiden (aka kurkkupunttien) katsomista, vähän nukkumista, pieni aamulenkki, vierailu Metsäkylän navetassa, syömistä ja muutakin kivaa. Kiitokset siis Hämeenlinnaan päin vieraanvaraisuudesta - ens viikolla jatketaan Tampereen/Hämeenkyrön maisemissa...

Kesälaitumella

Crescentin jälkeen on tullut parit pitemmät lenkit tehtyä ja parit iltarastit kierrettyä. Vehoniemen iltarasteilla juoksu tuntui ihan hyvältä mutta seuraavana aamuna polvi oli taas vähän pahemmassa kunnossa. Normaali tie/polkujuoksua tuntuu kestävän ihan hyvin mutta maastossa rasitusta näemmä tulee vähän liikaa. Olin päättänyt käydä vielä keskiviikon Nokirastit Hämyksellä ja se ei polven tilaa mainittavasti parantanut, mutta kevyellä lenkkeilyllä sekä fillaroinnilla polvi on saatu kohtuullisen hyväksi.

Vkonloppuna oli kalenterissa Punkalaitumen kesärastit. Kyseisessä maastossa viimeksi olen tarponut vuonna -89 SM-Yössä ja muistikuvien mukaan tarjolla olisi ihan mukavaakin maastoa. Ilmeisesti dementia ei ole edennyt vielä kovin pitkälle kun maasto tosiaan oli ihan mukavata. Tarjolla oli lievästi venytettyä keskimatkaa (4.7 km) ja säätila oli oikein kesäisen nihkeä. Alkuhien ottamiseen ei siis tarvinnut ihmeemmin revitellä.
Itse kisa meni tiivistettynä niin että kahdelle ekalla rastille tein yhteensä n. 1,5 min turoilut. Sitten homma rauhoittui ja oikeastaan koko loppumatka meni ilman isompia virheitä. Lämmin sää teki miehen etenemisestä kohtuullisen lahnamaista joten mitään kilometrivauhtiennätyksiä ei tällä kertaa rikottu. Mutta kiva kisa, hyvä maasto ja tiukkaa suunnistusta. Se riittää. Tulokset.