Luomupunttia, pientä tautia ja alustavaa kisakalenteria

Lumet viihtyi maassa kohtuullisen pitkään joten suunnistuskautta en ole vielä startannut. Enkä ole kuin kerran käynyt kartan kanssa mettässä - sekin turvallisesti Kaupissa. Mutta eiköhän nuo metsävierailut kartan kanssa ala tihenemään nopeaa tahtia.
Metsässä olen kyllä viettänyt aikaa mutta agendalla on lähinnä ollut luomupunttia eli metsätöitä. On sellaista koko vartalon jumppaa että ei tosiaankaan tarvitse salille mennä rautaa kolistelemaan kun on muutaman tunnin äheltänyt rankojen kanssa. Juoksun suhteenhan tuo ei ole mitään viimesen päälle herkistävää hommaa mutta ajatuskulku on ollutkin että jos sais nuo raskaimmat hommat ryynättyä heti keväästä valmiiksi niin sitten olis kesällä aikaa herkistellä. Kalustoonkin on tullut pävitystä eli Massikkaan ostettiin uus takarenkaan sisäkumi ja sitten piti ostaa mönkijä ja kärry perään, sisäkumi vaihtotöineen oli 60 egee ja tuo mönkkäri oli vähän enemmän:-). Pari kertaa olen mönkijällä käynyt mettällä ryynäämässä ja ainakin toistaiseksi olen päässyt omin avuin poiskin. Helpottaa tuo hommaa kun ei enään tarvitse rankoja rahdata kauhean pitkiä matkoja vaan pääsee kärryllä viereen. Tietysti kaikkein helpointa ja edullisinta (jos nyt omalle työlle yhtään tuntihintaa laskee)  olis tilata omaan pihaan ne klapit jostain firmasta mutta eikös nykyaikana kaikki muu ala olemaan niin helppoa ja koneellistettua että pitäähän sitä nyt muodon vuoksi yrittää joskus tehdä ihan itsekin jotain.
Metsähommista olen saanut ikäänkuin kaupanpäälle karhean kurkun ja toivotaan että mies kuntoutuu nopsaan eikä tule helmikuun tapaan pitempää paussia liikkumiseen.
Kisakalenteri näyttää toistaiseksi siltä että ens viikolla on Helarastit ja Tampere Games. Sitten SM EP. Nisunperälle pitänee mennä tööttäämään Nouskin keskimatka ja sitten taitaa tullakin jo Jukola. Jukolassa joukkue näillä näkymin Madrog. Ja muuten kesäseuranakin on nyt RaN.

Keväistä touhua

Sukset on pistetty kesäkuntoon ja ulkoilun suhteen on siirrytty kokonaan hölkkäpuuhiin. Positiivisin juttu on että parin osteopaatin/hierojan vierailun jälkeen alkaa tuntumaan että koivet+alaselkä alkavat olla suhtkoht normaalissa kunnossa eli enää ei joka juoksuaskeleella satu jonnekin pän kroppaa. Aika erikoinen fiilis ja pitkästa aikaa tuntuu siltä että pystyy jopa jotenkin rennosti hölkkäilemään.

Tänään tarvoin taas Teivocuppia ja niinhän siinä kävi että 20 min rajapyykki jäi selkeällä marginaalilla rikkomatta. Mutta kivaa oli tosiaan siinä mielessä että koipiin tai alaselkään ei sattunut vaan ahdistus oli puhtaasti hapensaannin puolella. Muistelin just Huhdan Tapsalle että joskus juostiin Tapsalla testilenkkiä - 15 km Tapsalta Valkeakosken suuntaan ja käkkärikäännöksen jälkeen takaisin eli 30 km ja aikaa meni hiukan vajaa 2 tuntia eli parempaa vauhtia kuin nykyään pääsen 5 km. Ja en muista että silloin olisi edes kummemmin ahdistanut, semmoista letkeetä matkantekoa. Oi niitä aikoja. Mutta elän toivossa että tuo mulle maaginen 4min/km raja vielä jossain hölkkätapahtumassa rikotaan.
Verryttelynä oli ohjelmassa Muukkosmaista luomupunttista eli puuhommia. Aika raskasta verryttelyä kun mettässä on lunta paikoitellen vielä varmasti yli puoli metriä ja motorisoidun sahan kanssa yrittää saada puita kumoon, karsittua, pätkittyä ja pinolle. On kyllä sellaista cross treenausta että missään salilla ei vastaavaa settiä saa aikaiseksi...

Suunnistuskauden alkua en ole miettinyt vielä pätkän vertaa. Varmaan joskus Toukokuussa on eka startti. Pyynnikkijuoksua vois harkita.