Torstai oli siis matkapäivä. Kummityttö otettiin kyytiin Seinäjoelta, päivä ajeltiin ja perillä Ivalon Konesniemessä oltiin iltakymmenen jälkeen. Päivä oli pitkä ja niinpä menimmekin suurinpiirtein suoraan nukkumaan.
Perjantaina oli Juhannus. Vaimon kanssa todettiin että taisi olla ensimmäinen Juhannus ikinä kun emme ole omalla mökillä tai vanhempien mökillä. Päivän ohjelmassa oli retki Karigasniemeen eteläisimmälle Ailikas tunturille. Eka stoppi oli Karhunpesäkivellä ja vielä ennen tunturille kiipeilyä poikkesimme katsomassa Suttesgaldu lähdettä. Muutama foto reissulta.
Lauantaina teimme hiukan talkoita majapaikassamme eli autoimme emäntää puuhommissa. Siinä vierähtikin melkein koko päivä. Illalla oli jotkut rokkenrolli pippalot Inarissa ja kävimme pikaisesti katsastamassa menoa. Aika nopsaan tultiin pois ja saunankin ehti vielä lämmittelemään ja laavulla makkarat käristellä.
Sunnuntaina naisväki kävi ratsastamassa Inarin ja Angelin välillä hevostilalla.
Maastot siellä suunnalla oli sellaisia että suunnistus olisi varmaan ollut viimeisen päälle hienoa. Upeaa jäkäläkangasta. Inarissa poikkesimme Siidassa ja kotimatkan Konesniemeen teinkin sitten fillarilla.
Maanantaina siirryimme Luostolle. Ennen lähtöä kävimme vielä pikku happihyppelyllä Paljakkavaaralla. Maisemat tiesimme jo ennestään komeiksi.
Tiistaina fillaroin väliä Luosto-Pyhä. Retkeen valmistautuminen ei mennyt ihan oppikirjojen mukaan. Tarkoitus oli mennä retkireittejä koko matka mutta jouduin häntä koipien välissä tulemaan asvalttitielle kun n. 2/3 matkasta oli tehty. Mulla ei ollut matkassa oikein hyvää karttaa alueesta ja katselin reittiä jostain pikkukartasta. Siinä mainostettiin tiettyjä pätkiä hyvinkin fillarointikelpoisiksi. Olihan ne, mutta aika paljon vaativampia kuin olin kuvitellut - kiveä, suota, juurakkoa ym. Kun en ole mikään tekniikkataituri fillarin kanssa niin matkanteko muuttui paikoitellen aika hitaaksi. Se taas tarkoitti sitä että kimpussani oli 3 miljardia hyttystä ja vähän enemmän paarmoja. Täytyy myöntää että kyseinen määrä verenimijöitä ovat erittäin hyviä personal trainereita fillarointiin - jotenkin vauhtia oli vaan yritettävä pitää ettei tulisi syödyksi elävältä. Silti oli siinä jossain vaiheessa pakko luovuttaa ja siirtyä vähän isommille paanoille että pystyy karistamaan mytiäiset. No Luosto-Pyhä väli tuli kuitenkin fillarilla sotkettua. Verryttelynä retkeilimme vielä Pyhänkasteenlammen ja Karhunjuomalammen reitin. Aikaa meni liki pari tuntia eli liikuntaa tällekin päivälle tuli. Onneksi oli hyvä huilauspaikat...
Keskiviikkona aamupäivällä kävimme kaivamassa ametistit pois kaivokselta. Iltapäivällä oli ohjelmassa mini-rogaining iltarastien yhteydessä. Keikka ei ollut ihan onnistunein. Tytöt eivät oikein vauhtia jaksaneet maastossa pitää ja senpä takia saimme seuraksi jälleen tsiljoona 'personal traineria'. Vähän aikaa tarvoimme maastossa ja sitten oli aika selvää että homman nimi on se että äkkiä pois. Ei oltu kuitenkaan viimeisiä:-) Rastit oli samoja mitä käytettiin Juhannuksen Midnight Sun Rogainingissä. Toki ihan noita kaikkia rasteja ei ollut tarjolla vaan kartta oli supistettu A4 kokoon lähdön/maalin ollessa Koparassa.
Torstai oli jälleen matkustusta. Kohokohtana Ranuan eläintarha.
Sellainen reissu siis. Liikunnan puolesta fillaroinnista tuli merkittävin osa mutta paljon käveltiinkin. Juossut en oikeastaan ollenkaan kun yritän saada kantapäätä kuntoon. Tuntuu jo aika hyvältä mutta ei se ihan terve vielä ole. Jos pääsis vaikka Kainuussa jo juoksemaan....
