Kesän arvokisaponnistelut jatkuivat vkonloppuna Orivedellä AM-pitkän ja AM-viestin merkeissä.
Lauantain pitkällä matkalla jatkettiin suurin piirtein siitä mihin viime vkonloppuna FES rasteilla jäätiin. Vähän väsynyttä menoa ja muutama turoilu. Pahin turoilu oli n. 2 min urpoilu yhdessä rinteessä kun mies oli sen verran raatona ettei jaksanut katsella karttaa ja kompassia. Siihen päälle muutama pienempi kupru ja jokseenkin väsynyt tossunnosto niin yllätyksenä ei tullut että sarjan kärki viiletti huomattavasti kovempaa. Tuloksena kuiteskin arvokisa hopeaa.
Sunnuntain viestiin olikin sitten tähdätty koko kesä. Strategiaa ja taktiikkaa oli hiottu ja ankkuri oli hoitanut tankkauksenkin edellisenä iltana hyvinkin arvokisakekkereihin sopivalla tavalla. Kisa alkoi juurikin tasan tarkkaan ennakkonuotitusten mukaan kun Reijo 'Repa' Viitanen tuli kolmantena vaihtoon. Repahan on legendaarinen viestipyssy - katsokaas vaikkapa oheinen juutuubi pätkä Lakeaharjun jukolasta (kelaa kohtaan 19:48).
Meikäläinen pystyi kakkososuudella tekemään pientä eroa seuraaviin ja niinpä luottoankkurimme Autero pääsikin piikkipaikalla ankkuriosuudelle. Jannen matka ei taittunut ihan parhaimpien rypistysten (http://results.jukola.com/tulokset/fi/j1983_ju/kilpailijat/8/) veroisesti sillä muutama kupru tuli matkan varrella ja niinpä tuloksena olikin arvokisa hopeaa.
Joukkue on kunnonhionnan osalta aikataulussa Iin SM-viestiin jossa hopea melkoisella varmuudella kirkastuu kullaksi.
Vkonlopun tuloksia&reittihärpätin.
Loppuun vielä mainoksia eli kävin viikolla tutustumassa tulevaan R2 SM-pitkä maastoon ja ratoihin ja hyvä uutisena kaikille tosi suunnistuksen ystäville on se että tarjolla on takuulla arvokisojen arvoista settiä.
sunnuntai 18. elokuuta 2013
sunnuntai 11. elokuuta 2013
FES
Eilen kisailtiin Hämeenkyrön Turkkilassa Frans Eemilin Sillanpään rastit. Tarjolla oli keskimatkaa kohtuullisen kivassa maastossa. Oma suoritus oli tällä kertaa varsin väsynyt. Tunturit painoi jaloissa aikalailla ja lisämausteena tuli vielä muutama turoilu. Ei jäänyt mitenkään hyvä maku suuhun tästä kisasta. Kartta alla ja tulokset: http://hannis.pointclark.net/KyRa2013/kyra2013tulokset.html
keskiviikko 7. elokuuta 2013
Rogainingia ja tunturia
KRV&MM reissun jälkeen lomailu jatkui lähinnä mökkeilyn merkeissä.
Kesäillan rogainingissä kävimme taas rouvan kanssa testaamassa parisuhteen kunnon ja helpottavaa oli huomata että mitään notkahdusta ei ollut tapahtunut viime vuoteen verrattuna. Ihan sopuisasti etenimme ja pisteitäkin saimme saaliiksi ihan mukavasti. Sää oli mukava ja maastohan on kivaa tuollaiseen tapahtumaan. totuuden nimessä on kuitenkin sanottava että kun tuolla Jämillä on jo useampana vuonna tetsannut suunnistusmarathonia sekä erinäisiä rogaining tapahtumia niin alkaahan nuo harjun rinteet olla jo aika tuttuja varsinkin Jämin itäpuolelta. Dataa tapahtumasta löytyy täältä.
Lomailu päätettiinkin sitten aika perinteiseen tyyliin tunturisuunnistukseen. Pelipaikkana tällä kertaa Saariselkä. Kaverina tällä kertaa oli Laitamäen Mika ja sarjana H80. Matkaan lähdettiin perjantaina ja aamupalat evästeltiin Kuortaneen urheiluopistolla. Rovaniemellä tehtiin pieni puutumisenestolenkki Ounasvaaralla sekä käytiin syömässä paikallisella urheiluopistolla. Onhan hienot mäenpäällyset tuolla vaaralla - yökisa tuolla olisi kyllä ihan luksusta.
Lauantaina sitten oli eka kilpailu ja lähtöpaikkana oli Kaunispään huippu. Ei varmaan Suomesta löydy montaa muuta paikkaa josta on yhtä hienot näköalat kuin mitä nyt oli kisan lähtöpaikalla. Matkaa oli tarjolla karvan verran päälle 21km joka tietysti teki miehistä kohtuullisen nöyrät lähdössä. Maasto ja rata olivat yksinkertaistettuna jumalattoman hienot. Upeaa vanhaa metsää, hyvin juostavia rinteitä, hiukan avotunturia, pitkää rastiväliä ja kaiken kruununa upea sää. Jaksettiin kölkytellä ihan mukavaa vauhtia melkein koko pätkä. Garminiin tuli kilsoja 23,85 ja aikaa meni 2:41 ja osia. Sija oli 5. Eli oikein mukava retki. Myöntää täytyy että kyllähän tuo reissu jäsenissä painoi mutta eipä muuta kuin muonaa suuhun, pientä kävelylenkkiä illalla kylällä sekä pakollinen kisaolut Panimolla. Ja sitten nukkumaan.
Sunnuntaiksi oli sääennusteet luvanneet kohtuullisen hikistä keliä, lämpöä piti olla jopa 25. Aamulla kuitenkin taivas oli aika vahvassa pilvessä ja sääennusteetkin olivat päivittyneet ennustamaan pilvistä säätä ja jopa muutama sadepisarakin voisi taivaalta tulla. Lämpötila oli aika optimit 18 astetta. Retken pituutena oli jälleen 21 km ja pääsimme lähtemään väliaikalähdöllä vajaa 15 min johtavan parin perään. Ekalla rastivälillä päästiinkin ihan kunnolla kiinni tunturisuunnistuksen olemukseen - mittaa välillä oli yli 8,5km tarjoten metsäistä ylämäkeä, polkua, avotunturia (sekä ylös että alas) ja vielä kohtuullisen kinkkisen rastipisteen. Meillä ei herne moisesta nenään mennyt vaan onnistuttiin olemaan välillä joukon 2. nopeimmat - aika 1:03 ja rapiat! Nykyään 90% H40-sarjan kisoista on lyhyempiä kestoltaan kuin tuo joten aika harvinaista herkkua! Jos mahdollista niin maasto oli vielä piirun verran upeampaa kuin lauantaina joten oli kyllä ilo kölkytellä pitkin rinteitä. Jaksettiin yllättävänkin hyvin hölkkäillä loppuun asti ja maalissa Garmin kertoi että kilsoja oli tullut 24,75 ja aikaa meni vähän yli 2:43. Yksi pykälä onnistuttiin vielä parantamaan sijoitusta eli lopputuloksissa oltiin 4.
Kaikenkaikkiaan siis erittäin onnistunut reissu josta jäi oikein hyvä mieli. Kisadataa löytyy täältä. Tarkkaavaisimmat lukijat löytänevät lauantain fotoista pari päkiäaskeleella taivaltavaa herrasmiessuunnistajaa matkalla kohti ekan päivän maalia. Toivottavasti järjestäjät pystyttävät reittihärpättimen jotta saan myös gepsikäppyrät julkisuuteen...
Seuraavana ohjelmassa on kropan palauttelua, KyRan keskimatka sekä seuraavan vkonloppuna Hämeen AM-kisaa...
Kesäillan rogainingissä kävimme taas rouvan kanssa testaamassa parisuhteen kunnon ja helpottavaa oli huomata että mitään notkahdusta ei ollut tapahtunut viime vuoteen verrattuna. Ihan sopuisasti etenimme ja pisteitäkin saimme saaliiksi ihan mukavasti. Sää oli mukava ja maastohan on kivaa tuollaiseen tapahtumaan. totuuden nimessä on kuitenkin sanottava että kun tuolla Jämillä on jo useampana vuonna tetsannut suunnistusmarathonia sekä erinäisiä rogaining tapahtumia niin alkaahan nuo harjun rinteet olla jo aika tuttuja varsinkin Jämin itäpuolelta. Dataa tapahtumasta löytyy täältä.
Lomailu päätettiinkin sitten aika perinteiseen tyyliin tunturisuunnistukseen. Pelipaikkana tällä kertaa Saariselkä. Kaverina tällä kertaa oli Laitamäen Mika ja sarjana H80. Matkaan lähdettiin perjantaina ja aamupalat evästeltiin Kuortaneen urheiluopistolla. Rovaniemellä tehtiin pieni puutumisenestolenkki Ounasvaaralla sekä käytiin syömässä paikallisella urheiluopistolla. Onhan hienot mäenpäällyset tuolla vaaralla - yökisa tuolla olisi kyllä ihan luksusta.
Lauantaina sitten oli eka kilpailu ja lähtöpaikkana oli Kaunispään huippu. Ei varmaan Suomesta löydy montaa muuta paikkaa josta on yhtä hienot näköalat kuin mitä nyt oli kisan lähtöpaikalla. Matkaa oli tarjolla karvan verran päälle 21km joka tietysti teki miehistä kohtuullisen nöyrät lähdössä. Maasto ja rata olivat yksinkertaistettuna jumalattoman hienot. Upeaa vanhaa metsää, hyvin juostavia rinteitä, hiukan avotunturia, pitkää rastiväliä ja kaiken kruununa upea sää. Jaksettiin kölkytellä ihan mukavaa vauhtia melkein koko pätkä. Garminiin tuli kilsoja 23,85 ja aikaa meni 2:41 ja osia. Sija oli 5. Eli oikein mukava retki. Myöntää täytyy että kyllähän tuo reissu jäsenissä painoi mutta eipä muuta kuin muonaa suuhun, pientä kävelylenkkiä illalla kylällä sekä pakollinen kisaolut Panimolla. Ja sitten nukkumaan.
Sunnuntaiksi oli sääennusteet luvanneet kohtuullisen hikistä keliä, lämpöä piti olla jopa 25. Aamulla kuitenkin taivas oli aika vahvassa pilvessä ja sääennusteetkin olivat päivittyneet ennustamaan pilvistä säätä ja jopa muutama sadepisarakin voisi taivaalta tulla. Lämpötila oli aika optimit 18 astetta. Retken pituutena oli jälleen 21 km ja pääsimme lähtemään väliaikalähdöllä vajaa 15 min johtavan parin perään. Ekalla rastivälillä päästiinkin ihan kunnolla kiinni tunturisuunnistuksen olemukseen - mittaa välillä oli yli 8,5km tarjoten metsäistä ylämäkeä, polkua, avotunturia (sekä ylös että alas) ja vielä kohtuullisen kinkkisen rastipisteen. Meillä ei herne moisesta nenään mennyt vaan onnistuttiin olemaan välillä joukon 2. nopeimmat - aika 1:03 ja rapiat! Nykyään 90% H40-sarjan kisoista on lyhyempiä kestoltaan kuin tuo joten aika harvinaista herkkua! Jos mahdollista niin maasto oli vielä piirun verran upeampaa kuin lauantaina joten oli kyllä ilo kölkytellä pitkin rinteitä. Jaksettiin yllättävänkin hyvin hölkkäillä loppuun asti ja maalissa Garmin kertoi että kilsoja oli tullut 24,75 ja aikaa meni vähän yli 2:43. Yksi pykälä onnistuttiin vielä parantamaan sijoitusta eli lopputuloksissa oltiin 4.
Kaikenkaikkiaan siis erittäin onnistunut reissu josta jäi oikein hyvä mieli. Kisadataa löytyy täältä. Tarkkaavaisimmat lukijat löytänevät lauantain fotoista pari päkiäaskeleella taivaltavaa herrasmiessuunnistajaa matkalla kohti ekan päivän maalia. Toivottavasti järjestäjät pystyttävät reittihärpättimen jotta saan myös gepsikäppyrät julkisuuteen...
Seuraavana ohjelmassa on kropan palauttelua, KyRan keskimatka sekä seuraavan vkonloppuna Hämeen AM-kisaa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)