Puolikuntoista elämää

Jämin jälkeen, muutaman päivän päästä,alkoi alavatsa kiukuttelemaan. Ei mitään yrjötautia eikä mitään kunnon kipua mutta sellaista ihme jomotusta. Kävin työterveydessä ja sain antibiootit mutta tuntuu ettei niistäkään mitään välitöntä apua ole. No olenkin sitten käyttänyt vähän kaikenlaista muuta konstia vaivaan ja nyt tuntuu siltä että se alkaa pikkuhiljaa helpottamaan. Jokatapauksessa liikunnasta tuli n. viikon tauko joskin koiran ulkoilutukset ja lumityöt on tullut hoidettua normaaliin tapaan. Tänään kävin vähän hiihtämässä ja kyllähän se sujui mutta tuntui että ei mies ihan terve ole. Sunnuntaina olis puolipirkka ja täytyy katsoa miten sen kanssa käy.
Muuten on tullut taas opiskeltua jäsenien korjausta ja uutta oppia on tullut mukava pläjäys lisää. Nyt ollaan siinä pisteessä että pystyy koko kehon varpaista päälakeen käsittelemään joten sen puolesta kokonaisvaltaista käsittelyä pystyy antamaan.
Eilen oli juhlaa kun koko perheen (-koira) voimin käytiin Saludissa lappamassa lihaa naamariin. Hyvää oli joskin joskus olen parempaakin saanut. Spesiaalia oli tietysti se että koko perhe istui samassa pöydässä samaan aikaan. Sekään ei meillä ihan arkipäiväistä ole.

Jämi

Eilen oli ohjelmassa Jämi42 ski. Keli oli kohtuullisen hyvä, mitä nyt vähän tuuli aukeammilla paikoilla. Oma suoritus oli semmoinen aika perusveto. Ennen starttia aattelin että hyvänä päivänä vois mennä jonnekin 2:40 tietämille. Ekalla juottopisteellä (11,5 km) oli selvää että tuo 2:40 ei tule toteutumaan vaan siitä jäädään eli perusvauhtikin heti alusta oli vähän liian hidasta. Noin 35 km jaksoin mennä ihan hyvin mutta sitten alkoi hartiapankista omat talletukset loppumaan ja tasatuupparilla vauhtia alkoi hiljenemään. Mitään varsinaista tummumista ei tapahtunut vaan käsistä vain yksinkertaisesti alkoi paukut loppumaan ja yritin sitten säästellä käsiä pistelemällä vuorotahdilla sellaisia pätkiä jotka olivat ihan selkeitä tuuppauspätkiä. Loppuaika oli kuiteskin hitusen alle 2:50 (http://www.jami147.fi/dokumentit/jami42.html) ja en minä siihen mitenkään pettynyt ole. Vähän paremmalla kelillä tuo 2:40 ois varmaan ollut ihan saavutettavissa. Aattelin myös että kärki painaa hyvän matkaa alle kaks tuntia mutta yllätäen alle kahden ei päästy.

Seuraava koitos onkin sitten kahden viikon päästä puolipirkka. Jos samaan aikaan mennään niin pitää oikein tyytyväinen olla.

Ylläksen matkasta jäi niin hyvä maku suuhun että oli pakko varata vielä pääsiäiselle pohjoisen keikka. Suuntana tällä kertaa Saariselkä ja siellähän on sopivasti Vaskoolihiihto (http://www.lapinsudet.net/v/index.php) joten jos ei ihmeitä tapahdu niin tuonnehan pitää mukaan mennä. Kerran olen aikaisemmin ollut ja reittihän on mitä mahtavin. Tällä kertaa taidan pösäyttää tuon pertsalla.

Kesäkauteen siirrytäänkin sitten näillänäkymin heti pääsiäisvkonlopun jälkeen kun ohjelmassa on Karhuviesti ja kuulemma tarjolla on viimevuotiseen tapaan aloitusosuus. Siis juoksuhommiakin olisi parempi aloitella jo maaliskuun puolella...

Hengissä ollaan

Vaikka päivitystahti onkin nuukahtanut huolestuttavasti. Aika on kulunut sekalaisen säädön parissa, pakkasessa kärvistelyssä ym ym. Uuden työmaan myötä on vapaa-aika vähentynyt ja siksipä kai päivitystahtikin on osaltaan hiipunut. Viimeaikojen ehdoton kohokohta oli Ylläksen hiihtolomanen (eli 3 pv miniloma). Kelit olivat viimeisen päälle priimaa (sunnuntaina -5 ja arska paisteli pilvettömältä taivaalta) ja ulkona tulikin oltua oikein kunnolla. Hiihdeltyä tuli varmaan jotain 115km ja siihen määrään olen ihan tyytyväinen. Perjantaina tein pienen suksittelun autolla ajelun päälle, lauantaina reitti oli Äkäslompolo-Velhon kota-Hannukainen-Luosujärvi-Aurinkotupa-Ylläsjärvi-Latvamaja-Hangaskuru-Äkäslompolo, sunnuntaina Äkäslompolo-Hangaskuru-Kotamaja-Kukaslompolo-Äkäslompolo-Kotamaja-Karhunkota-Latvamaja-Kesänki-Äkäslompolo. Maanantaina sitten taas pieni lenkki ennen ajomatkaa. Sunnuntain sikssak reittiä selittää se että yöllä oli satanut lunta ja valitsin reittejä vähän sillä silmällä ettei umpihankeen olisi tarvinnut pistellä. Enemmän olisi toki voinut suksia mutta nyt nuo määrät pysyivät sillä tasolla että mitään tummumista ei päässyt tapahtumaan ja hommasta nautti oikein kunnolla. Hotlassa meillä oli vielä puolihoito joten energiaa ei kulunut sapuskojen miettimiseen. Kaikenkaikkiaan mahtava reissu. Nyt sitten palautellaan pikkuisen Jämi skihin - toivotaan että keli on hyvä jotta pääsee taas nauttimaan hommasta.

Pakkaset paukkuu

Tiistaina tuli hiihdeltyä vajaa tunti josta osa vähän reippaammin. Homman mielenkiintoiseksi teki -21 astetta pakkasta. Yllättävän hyvin pysyi kyllä lämpöisenä mutta sellainen fiilis jäi että mielellään ei enään kylmempää tai alkaa huumori loppumaan. Torstaina ajattelin tehdä samanlaista settiä ja pakkaslukematkin pitäisi olla jotakuinkin samat.

Keskiviikkona oli eka päivä uudessa työpaikassa. Suoriutuminen oli vähän puutteellista kun puuttuu työkoneet, puhelimet ym ym. Mutta eivätköhän nuo vähitellen järjesty ja pääsee työstämään kunnolla. Kuviot on kyllä ihan mielenkiintoiset...

Vatta löysällä

Nyt alkoi hermostuttamaan. Jämi42 skissä viivalla on legendaarinen perinteisen pyssy Hjelmeset. Kuinka monta metriä pysyn peesissä? Onneksi oloa keventää Nokia-uran päätös. Tänään oli viimeinen päivä firmassa. Kaikenkaikkiaan tais tulla jotain 16 vuotta oltua ko firmassa joten ehkä se aika onkin tehdä jotain muuta. Paljon mielenkiintoisia ja hauskoja juttuja tuli tehtyä mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että ei se aina ihan herkkua ollut, varsinkaan viime vuosina. Mutta kuitenkin kokonaissaldo on mielestäni kirkkaasti plussalla joten kiitokset kaikille matkan varrella mukana olleille. Uusista jutuista kirjoittelen vähän myöhemmin.

Varasin Ylläkselle lyhyen hiihtelyloman helmikuun puoleenväliin. Toivotaan että pakkasta ei ihan järkyttävästi olisi ja toisaalta ei tarvitsisi myöskään kovasti pyryttää jotta hiihtokelit olisi siedettävät. Mutta se otetaan mitä annetaan ja tarvittaessa mennään vähän pahemmassakin kelissä. Kuten edellä jo tuli hehkutettua niin Jämi42 on ohjelmassa. Myös Puoli-Pirkka on kalenterissa. Puoli-Pirkka siksi että edellisenä päivänä on tarkoitus mennä Ylivieskaan manklattavaksi ja kehon kunto sunnuntaina on vähän arvoitus - 90km voisi olla liian rankka setti. Vuokatti-hiihto kiinnostaisi myös mutta voipi olla että samana vkonloppuna on muuta menoa. Siinä siis talven kisakalenteria. Kesän suunnitelmista ei kait ole vielä varmaa kuin Jukola ja tunturisuunnistus.

Talvisäätä

Talvisesta säästä on saatu nyt nauttia ja ennusteiden mukaan kunnon pakkaset jatkuvat. Viikolla on tullut jonkin verran hiihdeltyä ja parit pienet jalkalenkit koiruuden kanssa sekaan tullut heitettyä. Varsinkin torstai-iltana oli harjussa aivan julmetun upea suksimiskeli ja vielä kun tuntui että konekin toimi vaihteeksi ihan kivasti niin kyllähän hommasta nautti. Lauantaina olikin ohjelmassa alamäkisuksittelua Himoksella. Ihan kivaa joo, mutta ehkä kuiteskin tuo murtsikka vie vielä voiton. Jokatapauksessa päivä tuli ulkosalla vietettyä ja jos saan 14-vuotiaan teini-ikäisen 'kaikki ulkonaliikkuminen varsinkin pakkasella on ihan p*******ä' mentaliteetillä varustetun nuoren olemaan kunnon pakkasessa yli 7h pihalla ja liikkeessä niin siinä on ainakin mulle tarpeeksi hyvä motivaattori lähteä tuollaisia reissuja toistekin tekemään vaikka homman järkevyyttä voi epäillä monelta eri kantilta. No, sunnuntaina sitten vuorossa olikin taas, yllättäen, Koukun suuntaan sujuttelua. keli oli kirpeä mutta kun rauhallisesti ja pisti vähän enemmän vaatetta niin pärjäsihän sitä ihan mainiosti.

Hiihtoo ja Leinosta

Vierailu Häijäässä tuli tehtyä perjantaina ja mukaan tarttui uudet pertsan menopelit. Heti ehtoolla oli pakko mennä tekemään pienet testit ja kyllähän nuo pelasivat varsin mainiosti vaikka uutta lunta olikin sekä ladulla että ilmassa. Lauantaina tein sitten vähän pidemmän testihiihdon ja kyllähän se suun muikeaksi veti kun kapulat tuntui toimivan oikein hyvin. Häijään myyjälle annoin niinkin tarkkaa speksiä kuin että suksien pitäisi olla helposti hiihdettävät ja niinpä nuo tottavie ovat. Pidon kanssa ei ole mitään ongelmaa ja luistokin tuntuu olevan vallan mukiinmenevä.

Launtai-iltana sitten oli vuorossa toisenlaista priimaa kun Kehäkukassa oli lavalla (tai no, lattialla) Marjo Leinonen & Funky Kingston. Olihan mukavata taas kuunnella livemusaa pitkästä aikaa (no, 1½ kuukautta - jollekin se on pitkä, toisille hemmetin pitkä) ja tietysti illan stara on aikamoinen persoona joten aika ei tullut pitkäksi. Kiva oli myös kattella&kuunnella rytmiryhmän soitantaa - taas ne suupielet alkoi lähestymään korvia.

Vkonloppu sitten kruunattiin tänään sunnuntaina kun aamupäivästä läksin tuuppaamaan pitempää hiihtolenkkiä. Tarkoituksena oli vetää ihan rauhassa ja kattella maisemia. Aika hyvin onnistuikin mutta vauhdista ois vieläkin voinut pudottaa pois. Jokatapauksessa tuli tuupattu jotain reilu 35 km joten ihan hyvin mulle. Jos lähtis hiihteleen Jämille maratoonia niin tuossahan aletaan kohta olemaan samoissa kilsamäärissä. Iltapäivän verryttelynä vein nuorimmaisen likan Horhaan pulkkamäkeen kaverinsa kanssa ja me koiruuden kanssa vähän ulkoiltiin siinä samalla. Kyllähän sekä likat että koira taas nauttivat kun saivat peuhata mäessä. Uusiksi täytyy tämäkin keikka ottaa. Nyt pitänee ruveta jännittämään meneekö Pate jo ekalla kiekalla pressaksi vai joudutaanko turvautumaan muodollisuuksiin eli toiseen äänestyskierrokseen. Ja niin, vielä päivän kruununa oli eilisestä Jokerista 2 oikein eli 2,5 EUR voitto tuli että napsahti. Taitaa olla planeettojen sijainnit kohdallaan kun elämä näin hymyilee...