Heh, uusimmassa suunnistajassa oli toimituksen taholta kaivettu esiin Valio-Jukolan isoimmat nostot ja pahimmat pudotukset. Yllätys oli se että meikäläinen pääsi piikkipaikalle ja vieläpä nosto puolella. Eli saldona tosiaan oli 642 sijaa mikä siis oli kait tämän vuoden ennätys. Lukua selittänee, ei niinkään oma tykkisuoritus, vaan nostoa ajatellen hyvät lähtösijat eli tarpeeksi kaukaa kärjen perästä ja siten että edessä on massaa runsain mitoin. Itseasiassa matkan aikana ei tuntunut että ihan noin kovaa nostoa ollaan tekemässä eli yllättäen se väki sinne maastoon eri reitinvalinnoille hukkuu. Kaivelin vähän muutamien muiden viime Jukoloiden nostosaldoja ja aika kivoja lukuja sieltäkin löytyi:
- Salpa-Jukola 2011: 532
- Kytäjä-Jukola 2010: 325
- Mikkeli-Jukola 2009: 351
- Tampere-Jukola 2008: 499
- Virkiä-Jukola 2007: 457
- Salo-Jukola 2006: 236
Näissä kaikissa oon juossut toista osuutta ja oma lähtöpaikka on ollut järjestään aika kaukana kärjestä. Mitään ihmeellisen hyviä suorituksia nuo eivät ole olleet vaan oikeastaan kaikille reissuille on mukaan mahtunut virheitä eli tuommoisella aika perusjyräyksellä nuo nostot on tehty.
Viikonloppu vietettiin oikein kivoissa merkeissä Hämeenlinnassa. Ohjelmassa oli oikein mukava suunnistustreeni hienossa maastossa, saunomista, grillausta, syömistä, juomista, Roots-risteily, parit punsit kapakissa, karaoken kuuntelua, tangon taivutusta, youtubesta vanhojen klassikoiden (aka kurkkupunttien) katsomista, vähän nukkumista, pieni aamulenkki, vierailu Metsäkylän navetassa, syömistä ja muutakin kivaa. Kiitokset siis Hämeenlinnaan päin vieraanvaraisuudesta - ens viikolla jatketaan Tampereen/Hämeenkyrön maisemissa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti