Ja kuva (kiitos Haapis) loppukilometreiltä. Vielä hymy irtoaa...
Menomatka oli pala kakkua. Saimme Jannen kanssa vielä Repan matkaseuraksi ja matka eteni suunnitelmien mukaisesti Vatulaan asti. Sitten taivas kirkastui ja lämpötila taisi pudota pikku pakkaselle. Pakkasen johdosta ladut olikin sitten oikeinkin luistavassa kunnossa ja Niinisaloon saavuimme reilusti etuajassa. Oli muuten hienoa hiihdellä kuun valossa ja tähtien tuikkiessa. Sukset toimivat oikein hyvin. Pohjaliisteri ja Startin universaali toimivat ihmeellisen hyvin ja kestivät kulutusta hienosti. Evääksi matkalle olin katsonut kaikkea sitä mitä dieettioppaissa ja ohjeissa nimenomaan kielletään eli lihapiirakkaa, maksi Snickerssejä, meetvurstivoileipää ym. Ja hyvin pärjäs, ei tullut nälkä matkalla. Juomaa oli juomarepussa sekä lantiovyössä ja nesteetkin riittivät oikein mainiosti.
Niinisalossa olikin sitten hyvin aikaa palautella, vaihtaa vaatteita ja tankkailla paluumatkaa varten. Repa siirtyi autokuljetuksella kotimatkalle mutta Janne ja minä valmistauduttiin uuteen starttiin. Maise tuli mukaan kirittämään.
Paukku oli siis klo 7 ja siitä sitten tuttua paanaa takaisin Teivoon. Tulin takaisin samoilla suksilla kuin mennessäkin. Laapin vain vähän lisää universaaalia pohjiin. Toimi taas kuin tauti. Luisto ei nyt tietysti ollut ihan priimaa mutta pito oli ok ja sehän alkoi tässä vaiheessa olla se tärkeämpi juttu.
Paluumatkan jaksoin ihmeellisen hyvin. Pieniä tummempia kohtia oli ennen Kyröskoskea sekä Rokkakosken ja Äkönmaan välillä, mutta kun sai taas energiaa koneeseen niin ei ollut mitään hätää. Lihaksisto toimi OK, ei mitään kramppeja/suonenvetoja ja tasuriakin jaksoi vielä lopussa nytkyttää.
Palautuminen reissusta ollut myös ihmeellisen nopeaa. Ei oikeastaan tunnu juuri missään, pientä tunnetta lihaksistossa ja tietysti ruoka on maistunut.
Vaikka reissu meni siis kaikenpuolin hyvin niin eiköhän tämä yksi kerta riitä tällaista hulluttelua.
Kiitos Jannelle, Repalle ja Maiselle hiihtoseurasta ja vaimolle (ja Nipsulle) erinomaisesta huollosta.
Geimit ei tähän lopu. Kävin tänään ostamassa uuden sykemittarin kun halvalla sai. Rouvalle perustelin ostoksen sillä että kun meillä taloudessa on tällä hetkellä kaksi Garminin mittaria joissa akku riittää 8 h/kappale niin pitäähän sitä Saariselän rogainingia varten olla vielä yksi mittari jotta saadaan koko 24h GPS viiva talteen:-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti