Priimaa

Syksyn ja alkutalven synkistelyjen jälkeen nyt on tarjottu ulkonaliikkujalle viimeisen päälle priimaa keliä ja postikorttimaisemaa. Tiistaina oli ohjelmassa ekaa kertaa pertsaa sitten viime pääsiäisen. Vähän jänskätti kuinka toisen suksen side kestää menossa mukana kun pääsiäisenä se sanoi väliaikaisesti sopimuksensa irti. Insinöörin koulutus ei kait sitten ihan hukkaan ole mennyt kun sain siteen värkättyä takaisin sukseen kiinni jopa niin että se kesti hiihdelläkin. Eli pertsaa mentiin ja nivuset saatiin normaaliin tyyliin kipeiksi. Uudet pertsan kalustot täytynee jossain välissä käydä kuitenkin hommaamassa ja todennäköisesti hankintareissu suuntautuu Häijään suuntaan. Keskiviikkona ei ohjelmassa ollutkaan muuta kuin koiran kanssa ulkoilua pariin otteeseen. Olihan se kiva tallustella metsässä kaikessa rauhassa ja ihastella talvista luontoa. Tais olla niitä hetkiä kun sielu lepäsi. Parit kuvat aamun lenkiltä:

Loppuun vielä mallia kuinka äijä rentoutuu. Meitä miehiä aina moititaan että sohva vetää meitä puoleensa mutta voisin väittää että harva meistä miehistäkään pystyy näin täydelliseen rentoutumiseen kuin setteriuros.