Perjantain napinpainalluksen keventämin mielin lähdin lauantai aamusta pitkästä aikaa munamankelilla liikenteeseen. Keli oli oikein kiva - pikku pakkasta ja uutta lunta sen verran että ei ollut liukasta. Läksin kotoa liikenteeseen ja reitti olikin minulle aivan uusi tuttavuus vaikkakin tuttua paanaa tuli osittain alusssa ja lopussa mentyä. Ekaksi Haaviston purtsaa ja sieltä radan varteen, radan yli ja huoltotietä uudelle Kurun tielle, tien yli murskaamon kohdalta ja siitä mettäautoteitä ja polkuja fillaroiden päädyin lopulta Metsäkylään. Olipahan alue laajentunut valtavasti. Poispäin tullessa tuli mieleen katsella vielä paikallisia nähtävyyksiä eli oli poikettava vanhalla kaatiksella ja sieltä sitten vielä tuli tetsattua metsiä pitkin, pyörä suurimman osan kannossa/talutuksessa, uudelle Kurun tielle ja sitten loppu tutusti ja turvallisesti Siltatien kautta kotiin. Kelloa ei matkassa ollut ja matkaa en mitannut mutta kiva pikku lenkki. Viimeaikoina onkin tuo kellon katseleminen ja matkojen mittaileminen jäänyt kovin vähiin ja liikunnat on tehty enemmän mutu pohjalta. Tärkeintähän on että hommasta nauttii ja että liikuttua tulee ettei väsähdä vallan sohvaperunaksi.
Lauantai-iltana olikin sitten normaalin vuoden vaihteen juhlinnat, eli saunomista, syömistä ja juomista. Ihan hauskaa oli. Aamulla nukuttikin sitten ihan mallikkaasti...
Sunnuntai aamuna oli ohjelmassa laatuaikaa kera vaimon, koiran ja Koukkujärven maastojen. Lähdettiin kyllä liikenteeseen Myllypuron maankaatopaikalta ja siitä Koukun latupohjaa Kankaantaan suuntaan. Jotenkin aina oon tykännyt noista maisemista (poislukien tietysti se maankaatopaikka). Niinhän se on että ihan läheltäkin löytyy ihastelemisen arvoisia paikkoja eikä ole välttämätöntä tetsata toiselle puolelle maata tai maapalloa etsimään niitä luontoelämyksiä. Parit kuvat vielä reissusta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti