42-vuotta piti kertyä vuosia mittariin ennenkuin ymmärsin osallistua Pyynikki-juoksuun. Joskus nuorena miehenähän tuo olisi ollut kiva luukuttaa mutta silloin tuli aikaa vietettyä samoihin aikoihin todennäköisesti jossain eteläisemmässä Suomessa rasteja etsimässä.
Karhu-viestin jälkeen alkoi päässä kyteä ajatus että Pyynikki-juoksun voisi rykäistä ja ei muuta kun ajatuksista tekoihin. Mitään ihmeempää ennakko-odotusta juoksun suhteen ei ollut. Tarkoituksena oli pistää itseään vähän ahtaalle ja tehdä hyvä reeni. Kroppa ei ole mitenkään hyvässä kunnossa. Vanhat selkävaivat vetävät alaselän aikalailla jumiin ja tuntuu että jaloissakaan ei kaikki pelaa ihan niin kuin pitäisi, ihan kuin jotain hermoja vähän puristelisi. Selän suhteen vaimolle jo tilitinkin että nykyään aamujäykkyydellä tarkoitetaan jotain ihan muuta kuin parikymmentä vuotta sitten:-). Eli juoksun suhteen ei mitään odotuksia mutta ihan yllättävän hyvinhän tuo loppujen lopuksi meni. Sää oli mainio ja joukkoa oli varsin mukavasti. Aika oli pikkuisen vajaa 45 (http://tu-38.sporttisaitti.com/pyynikkijuoksu/tulokset/) johon olen ko. reitillä, tällä kropan kunnolla ja tässä vaiheessa kautta ihan tyytyväinen. Juoksun päälle kävimme vielä perheen voimin syöpöttelemässä joten kiva sunnuntai siis. Isoin yllätys oli illalla kun läksin koiruuden kanssa vielä iltalenkille niin tuntui että selkä ei ole oikeastaan yhtään kipeä/jumissa - odotukset juoksun jälkeen olivat todellakin päinvastaiset eli odotin oikein mallikasta jumitusta. Ehkäpä kroppa alkaa tottumaan juoksupuuhiin talven hiihtelyjen jäljiltä.
Tänään siirrytään suunnistusharrastuksen pariin ja kausi starttaa, oikeastaan aika perinteiseen malliin, Kaupin iltarasteilta. Samalla myös firmaliigan startti ja tällä kertaa joukkueena Madrog.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti