Viimeisimmän päivityksen jälkeen on ehditty vetästä parit iltarastit, tehdä vähän mökkihommia, naatiskella kulttuurista ja kaiken kruununa selviydytty hengissä SM erikoispitkiltä.
Iltarasteja on tarvottu kaksin kappalein. Vehoniemessä oli tarjolla lämpöstä keliä, harjun rinnettä, polkua ja pikkasen risuja. Helarasteilta tuttu suunnistustekemisen puute oli vahvasti mukana. Alusta alkaen aikamoista säheltämistä. No, hyvä reeni ja vähän totuttelua lämpöisempään keliin.
Seuraavassa viikonvaihteessa olisi kotipitäjässä ollut tarjolla pöheikön pöllytystä mutta sen verran pelotti sunnuntain SM EP että jätin pöllytykset muiden hoidettaviksi ja itse keskityin lähinnä kropan lepuuttamiseen. Ihan totaalista lepuutusta ei tullut kun perjantaina oli vuorossa perinteiset Tottijärven laituritalkoot + saunomiset päälle ja lauantaina tarjolla oli kulttuurielämyksiä Tampereen Teatterissa. Kyseessä oli nuoremman tytön tanssikoulun päätösesitykset ja vaikken tanssista/baletista ym. oikein mitään ymmärräkään niin olihan se hienoa katsoa kun nuoret esiintyivät loistavasti. Kateeksi vähän kävi nuorten kropan taipuisuus ja kehon hallinta - ei ois varmaan paha harrastus kenellekään kestävyyslajeja harrastavalle nuorelle. Tietysti upeaa oli myös se että näytös oli saatu niinkin hienoon tilaan, varmaan ikimuistoinen kokemus nuorille tanssijoille esiintyä oikean ison teatterin lavalla.
Sunnuntaina oli sitten SM EP. Matkaa oli tarjolla vähintään riittävästi, lämpötilat olivat makuuni vähän turhan korkeat ja maaston suhteen oli jokseenkin realistiset odotukset (hienoa avokalliopaanaa luvattiin mutta itse varauduin riittävään määrään suokanervikkoa). Lyhyesti summattuna reissu meni hyvin. Läksin kohtuullisen varovasti liikkeelle ja pääsin ihan hyvään rytmiin. Mitään isompia tötöilyjä ei tullut, joskin tuollaisella matkalla jotain virheitä melkein väkisin tulee. Noin 4km ennen maalia alkoivat koivet kramppaamaan ja se alkoi syömään vauhtia heti. Mitään kovin äkkinäisiä hyppyjä ym. liikkeitä ei oikein voinut kuvitellakaan enään tekevänsä ja myös tiellä vauhti alkoi olla aika rauhallista, mm. D50 sarjan voittaja meni heittämällä ohitse:-) Tuloksena oli kuiteskin 16. sija johon olen tyytyväinen. Sija ei olisi juurikaan noussut vaikka kramppeja ei olisi tullutkaan. Sarjan kärki meni kyllä kovaa - tais olla koko kisojen kovin km vauhti eli hattua täytyy nostaa. Tulokset.
Reissut muuten tein pyörällä ja olihan ihan kiva ajella kun keli suosi. Pohjanmaalla ainakin uskotaan maanviljelyksen kannattavuuteen, senverran tukevasti paska haisi aina välillä kun isännät levittivät tavaraa pelloilleen.
Maanantaina aattelin vielä käydä polkaisemassa iltarastit Julkujärvellä ja matkana 5km. Kyllähän EP koivissa tuntui ja jyrkempiä mäkiä en edes yrittänyt polkea ylös vaan suosiolla kävelin. Tasasella pääsi kuiteskin ihan hyvin eteenpäin. Reissun miinuksena oli se että vedin oikein komeasti turvalleni ja rytäkässä ainakin oikea isovarvas ja vasen olkapää ottivat vähän itseensä. Mikähän tässä on kun melkein joka mettäkeikalla tulee jotain kremppaa?
Tänään aattelin mennä Kyötikkälään fillarirasteille jos vaan olkapää kestää munamankelilla veivaamista.
Vein muuten sitikan huoltoon:-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti